Jatkuva kehittäminen on nopeasti muuttuvassa ympäristössä tehokkaampi toimintamalli kuin muutosjohtaminen. Miksi?

Jatkuva kehittäminen tarkoittaa, että kehitystä ei enää johdeta projekteina, joilla jokaisella on erillinen organisaatio, aikataulu ja budjetti. Kehitystä tapahtuu jatkuvasti, ja se on osa jokapäiväistä toimintaa.

Muutosjohtaminen on liian hidasta ja jäykkää

Muutosjohtamisen ajattelumalli on seuraava:

  1. Ollaan pisteessä A. Halutaan pisteeseen B. Muutos on iso.
  2. Rakennetaan muutoksen suunnitelma, aikataulut ja määritellään vastuulliset.
  3. Toteutetaan muutoksen suunnitelma. Osallistumisella ja viestinnällä on avainrooli.

Perinteinen muutosjohtaminen (hyvin toteutettuna) toimii erinomaisesti yksinkertaisessa hitaasti muuttuvassa ja helposti ennakoitavassa ympäristössä – se luo fokusta muutokseen, vähentää muutosvastarintaa ja varmistaa lopputuloksen.

Nykyajan nopeasti muuttuvassa kompleksisessa ympäristössä perinteinen muutosjohtaminen ei ole enää tehokasta, vaikka toteutus olisi suoritettu käyttäen ketteriä toimintatapoja. Miksi?

Voi olla, että muutoksen yhteydessä havaitaan, ettei kannata enää mennä pisteeseen B. Onko silloin vaikeaa keskeyttää muutosprosessi? On. Koska se on jo markkinoitu organisaation sisällä ja ulkopuolella, johto on sitoutunut muutokseen sekä siihen liittyviin päätöksiin. Jos muutos keskeytetään, johtajat joutuvat myöntämään, että olivat väärässä, paljon resursseja ja aikaa on mennyt hukkaan. Seuraukset voivat olla isoja.

Yleensä isot muutokset ajavat yli monien muiden kehitystarpeiden ja -ideoiden, joista voisi olla paljon enemmän hyötyä kyseisenä aikana kyseisessä liiketoiminnassa. Lähes kaikki “jäätyy” muutoksen ajaksi ja siitä voi tulla aika paljon haittaa. Miksi näin tapahtuu? Koska muutos katsotaan yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi, joka pitää saada valmiiksi tietyssä ajassa ja jonka  eteen todella pusketaan töitä. Usein tämä johtaa myös siihen, että muutoksen toteuttamisen laatu vaihtelee organisaatiossa aika paljon.

“Muutoksen” kohteena ei voi olla montaa erilaista ja erityyppistä kehityshanketta – siinä tapauksessa sitä on vaikea kommunikoida ja vaikea ymmärtää. Todellisuus kuitenkin on se, että nykyajan organisaatioissa tapahtuu paljon samanaikaisia muutoksia ja kehityshankkeita – suurempia ja pienempiä. Yksi muutoshanke, vaikka olisikin tärkeä, ei yleensä auta parantamaan kokonaisuuden hallittavuutta, eikä kaikkiin muutoksiin liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta.

Mikä on sitten vaihtoehto?

Jatkuva kehittäminen on ketterää

Enää ei kannata ajatella “muutoshanke” konseptin kautta, vaan kannattaa panostaa jatkuvan kehittämisen johtamisen rakentamiseen. Perinteinen muutosjohtaminen tarjoaa paljon erinomaisia työkaluja ja ajattelutapoja – muutostarinat, osallistuminen, selkeän vision määrittäminen, jatkuva viestintä ja vuorovaikutuksen fasilitointi jne. – mutta niitä on käytettävä liiketoiminnan kehittämisessä jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään yhden muutoshankkeen yhteydessä.

Jatkuva kehittäminen on ketterää. Se tarjoaa mahdollisuuden pilkkoa isompikin muutos pienempiin kokonaisuuksiin ja yhdistää ne muiden kehitys- ja tuotantotarpeiden kanssa. Tehtäviä on mahdollista  priorisoida jatkuvasti sen hetkisen parhaan ymmärryksen mukaisesti ja suunnitelmia on mahdollista muuttaa tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti.

Jatkuva kehittäminen on jatkuvan muutoksen johtamista

Jatkuva muutos on nykyajan todellisuutta. Ajatuksena se voi tuntua pelottavalta, sillä me ihmiset kaipaamme yleensä  jotakin “pysyvää”, mukavuusalueella pysyminen tuntuu turvalliselta ja vaivattomalta. Mutta “pysyvän” ei tarvitse olla jokin tietty prosessi, työkalu tai tuote. “Pysyvä” voi olla myös itse muutos. Ja pysyvänä ajattelutapana – jatkuva kehitys: “mitä voisimme parantaa”, “mitä uutta voisimme synnyttää”, “mitä vanhaa kannattaa jättää pois”, “miten voisimme kuunnella itseämme ja ympäristöä paremmin”, “miten voisimme tuottaa enemmän lisäarvoa vähemmällä vaivalla”.

Muutosvastarinta syntyy yleensä epäonnistumisen pelosta, ymmärryksen puutteesta tai pelosta, että muuttuneet olosuhteet ovat nykyisiä huonompia. Jatkuvan kehittämisen johtamisen kuuluu varmistaa:

  • että kaikki, joita se koskee, ovat “yhdessä luomassa” (jatkuvaa) muutosta, eivätkä ole pelkästään “mukana”
  • turvallinen toimintaympäristö, jossa virheistä ja epäonnistumisista ei rangaista, jatkuva oppiminen on osa arkea, tarvittava koulutus ja mentorointi on taattu
  • jatkuva “huipputason” viestintä, vuorovaikutus ja läpinäkyvyys

Koska ympäristö muuttuu nopeasti ja muutoksessa on pysyttävä mukana, toimintamalli, jossa “kehittäjät” ja “liiketoiminta” ovat toinen toisistaan irrallaan, ei enää toimi. Samojen ihmisten, jotka suorittavat tuotannollista työtä, pitää myös kehittää. Kehittäminen ja kehittyminen pitää olla osa jokaisen päivittäistä työtä ja siihen on varattava aikaa. Aiheesta lisää blogissamme: Jätä 20 prosenttia töistä tekemättä, niin yrityksesi tekee kehitysloikan!

Jatkuvan kehittämisen ulottuvuudet

Liiketoiminnassa jatkuva kehittäminen tapahtuu yksilön, tiimin, yksikön ja organisaation tasolla. Se koskee kaikkea – osaamista ja ajattelutapoja, prosesseja, työkaluja ja ratkaisuja, tuotteita ja palveluita, asiakasryhmiä ja markkinoita.  

Alla oleva kuva ehdottaa ajattelumallia, jonka kautta jatkuvaa kehitystä on helpompi jäsentää ja johtaa.

Liiketoiminnan jatkuva kehittäminen: ulottuvuudet

Bansi Nagji ja Geoff Tuff ehdottivat ambition käsitettä HBR:n artikkelissa ”Managing Your Innovation Portfolio” (Harward Business Review, toukokuu 2012). Se kuvaa erittäin hyvin sitä, mihin pitää kiinnittää huomiota jatkuvassa kehittämisessä. Resurssien jako ambitiotasojen välissä voi vaihdella, mutta jotta liiketoiminta on kestävää ja kilpailukykyistä nyt ja jatkossa, on tärkeää pitää huolta niistä kaikista – poistaa vanhaa, parantaa toimivaa, laajentaa toimivaa ja luoda täysin uutta.

Seuraavassa blogiartikkelissamme keskitymme jatkuvan kehittämisen johtamiseen. Jos haluat tiedon uusista blogijulkaisuistamme, tilaa uutiskirjeemme sähköpostiisi.  

Nataliya German
HAFORES Toimitusjohtaja, johdon valmentaja, IT-tohtori

HAFORES
Liiketoiminnan kehittäminen moderneilla keinoilla
Johdon konsultointia, valmennusta, kehitysjohtaja palveluna

Lähiajan valmennukset (Helsinki):

Tutustu palveluihimme: https://www.hafores.fi/palvelut/

Uudet blogijulkaisut ja HAFORES-uutiset sähköpostiisi: Tilaa uutiskirje.

Share this post