Ketterä organisaatio on perinteistä muutoskykyisempi. Artikkelissa käsitellään ketteryyden tuomia muutoksia – strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla.

Ketterä organisaatio (agile enterprise) pystyy reagoimaan ulkoisiin ja sisäisiin muutoksiin paljon paremmin kuin perinteinen organisaatio, kehittymään tehokkaammin sekä tuomaan toimintaan enemmän lisäarvoa vähemmällä ajanhukalla. Ketterässä organisaatiossa työntekijöiden motivaatio on yleensä korkea, koska tiimeillä on paljon enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä ne tekevät ja miten (itseohjautuvuus). Ketterä organisaatio osaa palvella asiakkaitaan paremmin, koska asiakkaat ja heidän saamansa lisäarvo ovat yksi ketteryyden avainasioista.

Ketterän organisaation ytimessä on ketterä ajattelu

Ei voi olla ketterä pelkästään ottamalla ketteriä prosesseja käyttöön. Erittäin tärkeässä roolissa on ketterä ajattelu – eli ketteryyden filosofia, joka on keskeinen osa ketterän organisaation toimintakulttuuria. Jos se on riittävän hyvin sisäistetty, prosessit ja toimintatavat muodostuvat paljon helpommin ja ovat usein jo lähtökohtaisesti ketteriä. Toki “ketterän ajattelun” omaksuminen tapahtuu helpommin prosessien ja toimintatapojen kautta – konkreettisina oman työn esimerkkeinä. Eli ketterän ajattelun kehittäminen ja ketterien prosessien käyttöönotto kulkevat käsi kädessä. Lisää aiheesta voi lukea blogiartikkelissamme: ketteräs kehitys ja ketterä ajattelu.

Organisaatio ketteräksi kokonaisvaltaisesti vai jonkin verran?

Jos tavoitteena on aidosti ketterä organisaatio, perinteiselle organisaatiolle muutos on iso ja vaikuttaa käytännössä kaikkeen – johtamismalliin, organisaation rakenteeseen, budjetointimalliin, tavoitteiden asetantaan jne. Ketterä muutos voidaan kuitenkin toteuttaa asteittain, yleensä muutamassa vaiheessa. Voittokin on iso – ketterän muutoksen jälkeen organisaation kilpailukyky nousee ihan uudelle tasolle ja sitä on helpompi jatkuvasti ylläpitää ja kehittää.

Toinen vaihtoehto: ei tavoitella kokonaisvaltaista ketteryyttä, vaan otetaan lempeästi käyttöön joitakin ketteryyden elementeistä ja ajattelutavoista. Sekin voi tuoda merkittäviä etuja.

Organisaation pienimuotoisessa ketteryyden kehittämisessä tai kokonaisvaltaisessa ketterässä muutoksessa on aina tärkeää keskittyä liiketoiminnallisiin tavoitteisiin käyttäen ketteryyttä työkaluna – ei tehdä ”ketteryyttä ketteryyden takia”.

Itse muutos noudattaa ketterää ajattelua – jostakin pienemmästä aloitetaan (mieluummin kipein/tärkein ongelma) ja sen jälkeen lähdetään iteroimaan, parantamaan, kehittämään ja laajentamaan organisaation ketteryyttä saadun kokemuksen ja ymmärryksen mukaisesti.

Ketterä organisaatio (agile enterprise) voi vaatia seuraavia muutoksia

Kuten todettu, ketterä muutos ei tarkoita “kaikki tai ei mitään” – sen voi toteuttaa sekä asteittain että osittain. Tärkeää on tähdätä nopean lisäarvon saamiseen sekä oppia ja jatkokehittää matkan varrella, kuten ketterä ajattelu edellyttää.

Organisaation muutos ketteräksi voi tarkoittaa seuraavia muutoksia (lista ei ole järjestyksessä, kaikki elementit eivät ole pakollisia kaikille organisaatioille):

STRATEGINEN TASO

  • Strategiaprosessin muuttaminen ketteräksi
  • Organisaation arvovirtojen (value streams) määrittely ja käyttöönotto
  • Yhteisen ketterän kehitysportfolion (tai muutaman) muodostaminen ja hallinta, sen kytkentä strategiaan, arvovirtoihin sekä taktisen ja operatiivisen tason työskentelyyn (ketterä tavoitehierarkia)
  • Budjetoinnin muuttaminen ketteräksi
  • Johtoryhmän työskentelyn muuttaminen ketteräksi. Sen kytkeminen ketterään strategiaprosessiin ja tiimien toimintaan taktisella ja operatiivisella tasolla.

TAKTINEN TASO

  • Prosessien ja toimintatapojen muodostaminen tiimien keskinäiseen kommunikaatioon ja ketterään riippuvuuksien hallintaan.
  • Jos muutoksen/innovaatioiden intensiteetti on suuri, tiimien uudelleenmuodostamisen prosessi (esim. tiimien kokoonpano voi tarvittaessa muuttua kerran kvartaalissa riippuen tavoitteista).

OPERATIIVINEN TASO

  • Tiimien muodostaminen, niiden ketterän toimintakulttuurin ja ketterän kehitysprosessin pystyttäminen sekä tärkeiden olemassa olevien jatkuvien tuotantoprosessien vastuuttaminen tiimeille. Parhaat tulokset saadaan, kun tiimit ovat monitoimisia (cross-functional) ja toimivat arvovirtojen mukaisesti. Voidaan aloittaa muutaman tiimin kanssa tai vaihtoehtoisesti muuttaa olemassa olevien tiimien toimintaa ketteräksi.
  • Ylläpitoon ja kehitykseen liittyvien teknologioiden ja prosessien muuttaminen niin, että ne sallivat jatkuvat muutokset ja nopeat kokeilut mahdollisimman automatisoidusti ja riskittömästi (DevOps).

Koko tämä paletti tarvitsee toimivia ja tehokkaita työkaluja, joiden kehittäminen ja/tai käyttöönotto kuuluu muutokseen.

Organisaation luonne, tavoitteet ja johdon sitoutuminen vaikuttavat muutoksen intensiteettiin ja siihen, mitkä askeleet otetaan ja missä järjestyksessä. Tämä luonnollisesti vaikuttaa siihen, kuinka merkittävä on ketterän muutoksen tuoma lisäarvo ja kuinka nopeasti se alkaa näkyä liiketoiminnan tuloksissa.

Nataliya German
HAFORES Toimitusjohtaja, johdon valmentaja (ketterä johtaminen), it-tohtori

Share this post